Tsaarinen, osa 2: Trooppinen paita

Jatkoa Tsaarisille! Jos et ole lukenut edellistä osaa, tässä linkki siihen. .-)


Karo ja Iikku aloittelivat aamuaan tavalliseen tapaan: Iikku pesi kädet, koska nukkumisen jälkeen ne olivat aina likaiset. Karo puolestaan vaihtoi arkiasun suoraan ylle, vaikka oli menossa seuraavaksi suihkuun, koska simssissä yöasussa ei voinut pitää silmälaseja. Näkökyky on tärkeä asia.

Karon tultua suihkusta oli Iikku valmistanut aamupalaa: kaatanut muroja lautaselle. Niitä pystyi vähemmilläkin ruoanlaittopisteillä tehdä.
-Jes, oikein valmiiksi lautasella! Karo innostui.

Syömisen jälkeen Iikku laittoi loput murot jääkaappiin, etteivät ne vain pilaantuisi. Karo ei nähnyt tärkeäksi siivota ja jätti lautasia ympäri keittiön lattiaa, josta myöhemmin Iikku ne kävi poimimassa tiskattavaksi.

Aamupalan jälkeen kumpikin meni mieluisan harrastuksensa pariin. Karo lauloi karaokella Black Eyed Peasin Boom Boom Powia.
-Love is progress, Karo lauloi ja nauroi, sillä kyseiset lyriikat olivat toisesta biisistä. Ja mikä pahinta, Niina Terhakainen oli kuullut mokan ja ajatteli "mitä pottua".

Iikku oli jostain syystä kiinnostunut värkkäilystä, mikä ihmestytti häntä itseäänkin. Mikäs voisikaan olla kiinnostavampaa ajanvietettä kuin lukea jännittäviä mekaniikkateorioita muttereiden historiasta! Oli kivaa istua omalla seeprapenkillä.

Iikku ja Karo tekivät parhaansa tutustuakseen kaupungin simeihin, vaikka olisi ollut houkuttelevampaa nyhjätä kotona piilossa maailmalta. Sydänystäviä ei kuitenkaan ilmentynyt, paitsi Iikun oma retkiryhmä Miran, Tonin ja Eric Saaden kanssa.

Karo oli kovasti miesten perään, mutta mieluisaa treffiseuraa oli kovin vaikea löytää. Karo rapsutteli lupaavaa ehdokasta Pasia leuan alta, mitä ponnaritukkainen Kaapo seurasi kummeksuen. Pasi nauri.

Onnistuneiden murojen kunniaksi Iikku päätti siirtää ruoanlaittonsa aivan uudelle tasolle ja valmistaa liedellä lämmitettävää ruokaa. Pohjaanhan se paloi. Mitteri seurasi Iikun kokkailua huvittuneena mutta toisaalta pettyneenä, sillä nyt ei tehnyt mielikään kerjätä herkkupaloja simien lautasilta.

Iikku seurasi joka päivä pelialan työpaikkoja itselleen ja Karolle, mutta milloinkaan ei ollut unelmatyötä tarjolla. Tuntui vähän laiskalta olla aina kotosalla, mutta toisaalta ei kiinnostanut hakea työpaikkoihin, joita ei oikeasti halua.

Karo oli huomannut, ettei hän tee koskaan mitään hyödyllistä Iikun hoitaessa yksin ruoanlaitot ja työnhaut. Niinpä Karo päätti kerrankin tarttua toimeen, tarkemmin sanottuna vessaharjaan, ja puhdistaa saastaisen pöntön.

Sentään oli aikaa nähdä ystäviä. Iikku ja Eric olivat jo bestiksiä! Heidän ystävyytensä oli tähtiin kirjoitettu, sillä he kumpikin kantoivat skorpioni-energiaa. Oli hauskaa kutsua ystäviä leikkimään vaikkapa keskellä yötä.

Ericin kutstmisesta kylään oli muitakin etuuksia. Eric piti "yksityiskonsertin" laulamalla karaokella upealla äänellään. Opiskelustakin tuli paljon mukavampaa hyvää musiikkia kuunnellessa, vaikkeivat Karo ja Iikku kovin innostuneilta näytäkään.

Iikku ja Karo olivat lisänneet yhteistä aikaa päiviinsä pelailemalla hauskoja konsolipelejä. Nyt Mariokart oli in. Peliä sivusta seuraava Niitty vaikutti myös kiinnostuneelta, mutta ohjaimia oli vain kaksi. Kavereiden pitäisi tuoda kotoa omat ohjaimet, jos he haluaisivat liittyä peliin mukaan.

Pelien jälkeen Karo meni tervehtimään Simppa-simiä, joka suositteli hänelle treffiseuraa. Niin reissuniekka Tokko putosi taivaalta, ja Karo hurmaantui heti hänen ruskeista hiuksistaan. Niinpä Karo suostui treffeihin sen enempiä miettimättä.

Karo ja Tokko tykkäsivät molemmat laulaa, joten he menivät yhdessä valtaamaan karaoken.
-If you see a faded sign at the side of the road that says 15 miles to the... Tokko lauleli.
-...LOOOOVE SHAAACK! Love shack, yeah yeah, Karo jatkoi äänekkäästi eläytyen.
Iikku kuunteli toisten laulua ärsyyntyneenä. Hän itse yritti keskittyä vakavaan shakkiin. Sitä paitsi koko laulu oli ylipäätään ärsyttävä.

Musiikillisia aktiviteetteja jatkaakseen Karo ja Tokko siirtyivät laulamisen jälkeen yläkertaan tanssimaan. Iikku olisi saanut pelirauhan, mutta hän oli liian utelias Karon uudesta miehestä. Niinpä hän meni muka koneelle ja stalkkasi selvästi. Iikku siristeli silmiään hyvän aikaa ja erotti lopulta Tokon paidan trooppisen ananaskuvion, mistä hän päätteli, ettei mies ole paikallinen.

Myös Karo oli huomannut trooppiset kuviot paidassa ja turistillinen vyölaukku antoivat ymmärtää, ettei Tokko viipyisi lähitienoilla kauaa. Niinpä Karo päätti tehdä mieheen lähtemättömän vaikutuksen ja tilasi lemmenjuomaa. Ja vaikka Tokko katoaisikin lopullisesti, ainahan juoman voisi käyttää myös Månsiin...

Karo kuitenkin murehti turhaan, sillä Tokko viihtyi hänen seurassaan liiankin hyvin, ja ennen paluulentoaan kotimaahansa Tokko kävi jättämässä ruusukimpun autotallin ovelle. Mies jätti pienen lappusen, johon hän ilmaisi toivovansa näkevän Karon uudestaan hamassa tulevaisuudessa.

Tokon poistuessa tontilta hyväntuulinen kiiluvasilmäinen johtajasusi tuli puolestaan vierailulle. Susi ei kuitenkaan viipynyt kauaa, sillä etupihalta kuului puhetta, mikä säikytti eläimen pois paikalta.

-Toni!! Mitä sä täällä päin teet? Iikku huudahti nähtyään ystävänsä.
-Kävelyllähän minä vain... Silmäilin vähän paikkoja. Enhän herättänyt sinua, kun sinulla on jo yöpaita päällä? Toni käänsi huomion Iikkuun.
-Et ollenkaan! Tää on ollu mulla koko päivän. Mitä sitä nyt suotta vaihtamaan vaatteita, kun on koko päivän kotona, Iikku naureskeli sekopäisesti.
-Siinä tapauksessa meidän on ehdottomasti lähdettävä joskus taas Stadin yöhön yhdessä, Toni vinkkasi.

Iikku pyysi Tonin sisälle taloon, ja he jutustelivat hyvän tovin. Oikeastaan Toni oli aika hauska, ja hänellä oli taito saada simit ympärillään hyvälle tuulelle.
-Hei mikä sun horoskooppimerkki on? Iikku kysyi. Hän oli aina utelias tuttavapiirinsä tähtimerkeistä.
-Olen leijona, Toni kertoi.
-Ahaa, leijona kuvaa sua kyllä tosi hyvin, Iikku vahvisti.

Toni lähti pian kotiin, joten Iikku meni valmistamaan itselleen iltapalaa. Karo luki kirjaa hymyissä suin, mikä oli kummallista, sillä yleensä hän ei opiskellut niin onnellisen näköisenä.

-Kuka se ananaspaitamies oli? Iikku kysyi.
-Sen nimi on Tokko tai Kokko tai joku semmonen. En ole varma mitä kuulin, enkä kehdannut kysyä enää uudelleen, Karo selitti kummia.
-Ei vissiin ollut paikallinen sim. Aiotteko nähdä vielä? Iikku jatkoi haastatteluaan.
-En tiiä, Karo naureskeli.

Tapaavatko Karo ja Tokko enää, ja kuinka käy Iikun ja Tonin? Onko Måns unohdettu? .-o

♦ Fiku & Kasa